PAASKUNNAN TILAN PIHAPIIRI RAKENNUKSINEEN


POHJAKUVAT JA
TEKNISET TIEDOT
TÄÄLTÄ
Paaskunnan tila kolmen kilometrin päässä Turun kauppatorilta on täynnä historian havinaa.

Museokeskuksen selvityksen mukaan:
"Paaskunnan yksinäistalo sijaitsee samalla paikalla, jossa se lienee aina ollut".
Kuinka moni voi kodistaan sanoa samaa?

Keskiaikaisista kellareista 1800-1900-luvun vaihteen upeisiin saleihin
on tämä ainutlaatuinen kokonaisuus todellisesti näkemisen arvoinen.

Paaskunnan kylä on ollut asutettuna jo esihistoriallisella ajalla
ja sen ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1378.
Tilan omistajaketju on tiedossa 1600-luvun alusta saakka,
mm. vuonna 1684 turkulainen kauppias Henrik Flege peri
anopiltaan "siveältä matroonalta Elisabetilta" toisen Paaskunnan talon.
Paaskunta oli 1600-luvulla ratsumiestila ja vuodesta 1711 kartano on ollut samalla suvulla.

300 vuoden jälkeen on kuitenkin tullut aika uuden suvun astua kuvioihin.
Haluatteko te jatkaa historian kirjoittamista tästä eteenpäin?



TERVETULOA PAASKUNTAAN!
Ottakaa hyvä asento ja antakaa mielikuvitukselle tilaa.
Katsotaan, mitä pihapiiristä nykyään löytyy.









*****************************
PÄÄRAKENNUS


 Päärakennus keskiaikaisine kellareineen ja upeine saleineen huokuu historiaa.
Talonpoikaistalo on alunperin tiettävästi 1700-luvulta,
mutta ihan sinne aika ei täälläkään ole jäänyt.

Ruokasalissa aika on pysähtynyt 1920-luvulle
ja harvoin näkee mitään näin täydellisesti säilynyttä kokonaisuutta
lähes sadan vuoden takaa, kalusteineen kaikkineen.

Ja mikä olisi upeampi paikka kokoontua perheen juhliin ja jouluihin kuin
1800-luvun kattomaalauksin ja 1920-luvun Armas Mikolan seinämaalauksin koristeltu sali.
Ystävien kanssa voi syysmyrskyllä istua alas 1800-luvun Turun kaakelitehtaan
komean mutta kauniin kakluunin lämpöön muistelemaan menneitä.
Tai suunnittelemaan tulevaisuutta, siihen satavuotiset puitteet antavat loistavaa perspektiiviä.

Huonejako on täällä pysynyt vuosisatojen takaisessa asussaan:
emännän ja isännän huoneet ovat entisillä paikoillaan.
Asetelineet isännän huoneesta on kuitenkin jo poistettu.
Aivan museossa täällä ei tarvitse asua, sillä itäsiivessä on modernimpaa asuintilaa.







Kuinka ihanaa on pakata eväskoriin päiväkahvit ja istahtaa filtille suurien puiden varjoon lämpimänä kesäpäivänä?
...ja kuvitella, mitä kaikkia upeita tarinoita näillä puilla olisi kerrottavanaan.
 



Jos on oikein kuuma päivä, voi piiloutua kellariin jäähdyttelemään ja antaa mielikuvituksen laukata vuosisatojen taakse.
Jottei kellarissa aivan tylsistyisi, voi siitä tehdä vaikka viinikellarin.




Upea sali houkuttelee järjestämään mukavia juhlia ja illanistujaisia.
Tai istuskelemaan rauhassa yksin taikka kaksin ja ihailemaan upeita maalauksia, jotka kertovat mennen ajan tarinoita.


Kuvat kertovat paljon, vaan eivät lähellekään tarpeeksi tästä ainutlaatuisesta salista.
Tämän salin arvokas tunnelma on todellakin koettava paikan päällä.








Ruokasali suorastaan vaatii kutsumaan ystäviä illalliselle. Ja mikäs näihin puitteisiin on kutsuessa.





Päärakennuksen itäsiivessä on modernimpaa asuintilaa. Kuitenkin tyyliin sopivasti toteutettuna.











Päärakennuksen vintiltä löytyy sekä asuintiloja että rakentamatonta vinttitilaa, joka pistää suunnittelusormet syyhyämään.
Suunnitelmia voi tehdä vintin "salahuoneessa", pienessä piiankammarissa, jossa saa olla muulta maailmalta aivan piilossa. 


**********************
LUHTIAITTA

Aitta on siirretty tilan toiselta puolelta nykyiselle paikalleen tiettävästi 1920-40-luvulla.
Luhdin yläosan hirret ovat peräisin aikaisemmasta piharakennuksesta, aittakammiosta.

Rakennuksessa on ollut alunperin maalattia ja lattia rakennettiin vasta 1950-luvulla,
kun lihakammio muutettiin saunaksi.

Alkerrassa on saunan ja pukuhuoneiden lisäksi autotalli.
Luhtisolasta on käynti kahteen korkeaan luhtiaittaan,
jonne saa upeat kesähuoneet vieraileville sukulaislapsille.



Luhdin tunnelmassa mielikuvitus laukkaa...



*************************************
MUONAMIESTEN ASUINRAKENNUS

Muonamiesten asuinrakennuksen holvikellariin voi kokoontua saunasta vilvoittelemaan ikiaikaiseen tunnelmaan.
Rakennus on alunperin 1700-luvulta, perimätiedon ja kellarin iän perusteella vielä vanhempi kuin päärakennus.

Nyt täällä saa kuitenkin nauttia koskemattomasta 1950-luvun tunnelmasta,
sillä rakennuksen ulkoasu sekä sisätilat on uusittu kokonaan 1950-luvulla.
Talon silloinen isäntä on suunnitellut sisustuksen avotakkaa myöden ja täytyy sanoa,
että isännällä on ollut aivan loistava sisustussilmä.
Monet ratkaisut ovat vielä tänä päivänäkin toimivia ja silmäähivelevän kauniita.

Rakennuksen eteläpäädyssä sijaitsee vanha pehtoorin asunto puuhelloineen,
joka toimii nykyään verstastilana ja jonka eteisessä on pitkä rivi piikojen ja renkien kaapistoja
muistuttamassa talon historian ahkerasta palvelusväestä.
















******************
TALLI

1800-luvun tallista löytyy pihapiirin uusin tulokas 1995 sinne rakennettu asunto.
Tallissa on myös paljon verstas- sekä vinttitilaa,
jotka suorastaan vaativat taiteilijaa pystyttämään maalaustelineensä.



Alunperin muonamiesten asuinrakennus ja tallirakennus olivat erillisiä,
mutta ne on myöhemmin yhdistetty n kolme metriä leveällä väliköllä.



Tallissa ei ole enää hevosia vaan nykyään siellä näyttää tältä:






******************
AITTA



Pihapiiristä poistuttaessa ajotien vasemmalla puolella kalliolla
kohoaa jylhänä 1890-luvun mahtava mylly- ja viljankuivausrakennus
kuin varoittaen kulkijaa:

"Olet nyt astumassa pois rauhallisesta historiasta 2010-luvun Turun sykkeeseen."

Aitassa on uskomattoman paljon tilaa kolmessa kerroksessa
ja tunnelmallisempaa paikkaa kesäillan juhlia varten on vaikea kuvitella.
Heinäpaalit vain puuttuvat ja tunnelma on täydellinen.


***********
LEIKKIHUVILA


Ajotien oikealla puolella omalla pienellä kallionnyppylällään
1920-luvun leikkihuvila pienenä ja suloisena hyvästelee lähtijän kuin sanoakseen:

"Tulethan pian takaisin."

Ja takaisin tänne todellakin haluaa tulla, kun täällä kerran on päässyt käymään.




Pohjapiirustukset sekä teknisiä tietoja tilasta löytyy täältä: PAASKUNNAN ESITE (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Esittelyt ja lisätiedot:
Hanna Lehto, Kotikompassi LKV, puh. 044 080 1122, hanna.lehto@kotikompassi.fi

Tykkäätkö Paaskunnasta?